Vävin lady

On jäänyt näyttämättä keväällä tekemäni syntymäpäiväkortti. Kortin sai työkaverimme, joka täytti pyöreitä. Saaja on huumorityyppiä, joten se sai näkyä kortissa. Viiskymppisen mieliväreihin kuuluu oranssi, niimpä ymppäsin sitä kuvaan. Vastavari sininen toimii tehosteena ja oli siksikin sopiva, kun paikallisen urheiluseuramme, Vävin, väri on sininen. Saaja on nuoruudessaan ollut kova urheilija ja työskentelee yhäkin urheilun, juuri Vävin, hyväksi.

 

Leimakuva on Art Impressionin. Tekstileike on embossattu. Numerot ovat Ikeasta klemmareita. Tarratimantteja muutamat ja papereista ei taas hajuakaan!

Kiva kun käväsit!

Aaahhahhhaaa

Iltaa!

Joulunpyhät on vietetty ja välipäiviä tässä vietellään. Päivistä ollaan ihan sekaisin, kun kaverikin sai kerrankin lomaviikon, eikä päivistä tai kellosta tarvitse huolehtia. "Päivä"unia otetaan monta kertaa päivässä ja kotikollareissa haahuillaan konvehtirasioiden ja soffan väliä.

Korttiasiat on ollut kyllä kovan takana, omatkin joulukortit sain kun sainkin tehtyä. Toki siten, että ne käytiin itse pudottamassa postilaatikoihin, postin aikataulut olivat tälle maakarille vähän turhan optimistisia... ;) Nyt tänään - kuin ihmeen kaupalla innostuin tekemään kortin. Aloittaa piti leimattomalla kuvalla, että saisi nopeasti nähdä kätensä jälkeä, mutta oikeastaan siitä innostuinkin, kun malli oli simppeli. Siitä lisää myöhemmin, nyt alkaa armoton joulukorttinäyttely. Ajattelin aloittaa näillä huumorijoulukorteilla...

 

                   

Idea ei näihin kortteihin suinkaan ole oma. Paperinauhassa oli hyvin samalla kaavalla tehty kortti ja mun mielestä oli hurjan hauskaa tehdä vähän vitsikkäitäkin joulukortteja. Eihän kaikkien korttien tarvitse ollakaan enkeleitä ja tonttuja. Tämmösiä ei toki sovi kaikille lähettää, mutta onneksi saajiakin on monenlaisia. 

 

Askarteluillassa ideoitiin hauskoja huumorikortteja ja sen seurauksena ostin tämän Artin naisen. Kotona jo vähän kaduttikin, kun katsoin leimakuvaa. Ei taida olla monia, joille uskaltaa tällaisen kuvan laittaa. Parhaalla ystävälläni on kyllä niin pettämätön huumori mun huonojen vitsien suhteen, että hänelle uskalsin kortin laittaa. Lisäksi kun ystävä on hoikkaa sorttia, ei tule epäilystä, että kortin kuvalla vihjattaisiin saajaan - tässä tapauksessa enemmänkin antajaan.

Tämmösiä hassutuksia tällä kertaa, ens kerralla jotain muuta! 

Kuullaan! 

Satu

Kortti satakuuskymppisille

Päivää!

Tähän epätoivoisen joulukorttitekemisen keskelle tupsahtelee aina välillä tarvetta muillekin korteille. Kaverin isovanhemmat täyttivät kumpainenkin hiljattain 80 v. Päätettiin yhdistää synttärimuistaminen, joten korttiin piti saada 80+80. Korttia aloitin Paperinauhan askarteluillassa ja joku toinen ilta kotona päätin kortin. Kuva onkin soppeli! Siinä Art impressionin muori ja faari kinastelee samasta kaakusta. Näin krätyysiä eivät taida Helena ja Esko olla, mutta huumoria ymmärtävät.

Kuvausolosuhteet olivat taas mitä olivat. Eräänä iltana, liian myöhään, huonossa valossa saa tämmöstä tulosta. Noh, kortin idea välittyy kovasti. Paperien väri on luonnossa semmonen.. öö.. vaalea petrooli, joka taittaa harmaaseen..sanoisin - jännä väri.

 

Eilen jäätiin vielä työpäivän päätteeksi Tirpuusen kanssa askartelemaan muutamaksi tunniksi. Ollaan suunniteltu moista jo monet kerrat ja vihdoin saatiin onnistumaan, ja voi kuinka oli mukavaa! Suurin osa ajasta menee turisemiseen ja pölisemiseen, mutta ei haittaa. Minä jäin vielä Kaisan lähdettyä värittelemään, mutta saldona taisi olla silti vain yksi kokonaan valmis kortti! Katselinkin siinä lähdön hetkellä kelloa, että tuntipalkka pitäisi olla hurja, kun neljässä tunnissa saa noin 1,5 korttia. =D

Tekis mieli kuvailla kortit tänne, mutta koska en ole päättänyt vielä, kelle kortit lähetän, en voi. Jos vaikka vahingos joku sukulainen olis eksynyt tänne. Epäilen, eivät ainakaan osaa kommentteja kirjoittaa. ;)

Noh, eikö niitä julkaistaviakin joulukortteja kohta ala tulla! Joko siellä on joulukorttirumba hienosti käynnissä? 

Satu

Lomalle lompsis!

Ihan vielä pari eläkekorttiakin näytän teille, vaikka monena päivänä onkin nyt ollut jo päivityksiä. Ihana Kouhoo(terkkuja!) pyysi mun ilokseen isälleen eläkkeelle jäämiskorttia. Pari vaihtoehtoa tein ja useammankin olis saanu melkein rykäistä, jotta varastoonkin olis pari jäänyt. Näitä pitkälle lomalle lompsijoita tulee vastaan aina silloin tällöin.

 

Tässä tämä mun perinteinen käsitys eläkkeelle jäämiskortista jos henkilö suinkin ymmärtää huumoria. Jos ei, oon melkein tyrkyttämässä kukkia. Artithan on kyllä tykättyjä, hauskoja tyyppejä, joten näillä vaan ei voi mennä pieleen. Joskus vaan lähes ärsyttää tämä suppea ajattelumaailma, sillä...

Tässä tulee, jotain mitä ei itsellä olisi tullut mieleenikään.

Viime viikkoisessa askartelutapaamisessa pohdin ääneen tätä eläkekortin tekoa ja Ina heti keksi Timpan tirpuuset. Ei olis tullu mieleen ei! Kiitos Ina! Ina tarjoutui lainaamaan hauskoja Timpan tirpuusia, niihin sopivia asusteita ja vielä stanssejakin ja OLEN MYYTY! Kun tajusin mitä kaikkia kortteja näistä voikaan tehdä, voi olla että Paperinauhan reissu on edessä... 

Taustan paperin idea on lähtöisin saajan laavun rakentamisprojektista ja onhan tirpun taustalla muutakin puuta, harmi vaan kun lintu on just oksan kohdas, liekö moni tajunnut, että puun syitä nuo raidat. 

Nyt kun kattelee, linnu(i)lle saisi olla kenties vähän kirjavampi ja leikkisämpikin tausta, mutta näillä ideoilla tällä kertaa.

Titityy

Satu

Antaa huumorinkukan kukkia

Innostuin tässä eräänä(hyvin todennäköisesti sateisena) päivänä tekemään humoristisia kortteja Art Impressionin leimoilla. Viime kerrasta oli jo aikaa ja näitä sais olla aina valmiina. Nämä ovat sellaisia hymyilyttäviä kortteja.

Burnadette, Dotty ja kolmas nainen, jonka nimeä en tiedäkään.

 

Tähän kokeilin nyt ideaa, jota olen jo kauan halunnut kokeilla. Kunnon blondi meni vaan oikeasti kärventämään korttia, vaikka saman olisi tainnut saada aikaan musteilla.

Jos ensi kerralla olis vähän viisaampi. ;)

 Dottyssä ei olisi muutenkaan paljon väritettävää, mutta tämä kuva houkuttelee aina kovasti leimakuvan pukemiseen, niin kuin kyllä monet muutkin näistä Arteista. 

Reunaa kokeilin vähän ressata.

Tämäkin mummeli on pirtsakka tyyppi. Olis tehnyt tämäkin mieli pukea, mutta hillitsin haluni ja värittelin hänet kuitenkin. Tämä kuva on siitä kiva, kun tässä tekee aina mieli käyttää reippaasti väriä.


Tämmöistä tällä kertaa. Kokeilen ensimmäistä kertaa ajastaa tekstin, saa nähdä kuinka käy. ;)

Kiva, kun kävit!
Satu

Onx pakko jossei taho?!

Puhelimen uumenista löytyi eräs tammikuussa tehty synttärikortti. Leimakuva on Art Impressionin, mutta siitä on mies rajattu pois. Kortti meni reilu 7-kymppiselle varamummalle.

Varamumma on iästään huolimatta menevä ja kerkiäväänen nainen, siitä sain idean kuvaan ja tekstiin. Kuvan mummaa pistää juhlat kurtistuttamaan kulmia, kun ei kerkiääsi ny' just juhulia, kun on menoa.

Remppaiskä

Hyvää pyhäinpäivän myöhäisiltaa!

Oikeastaan nyt on jo sunnuntai, kun laitan tämän tekstiä tulemaan. Oonhan sitä vasta viikon yrittänytkin. Monena arki-iltana oon nukahtanu sohvalle ennenkö oon saanu tekstiä aikaiseksi.
Tein tätä isäinpäivän korttia jo reilu viikko sitten. Tirpuunen taas lainas aarteitansa. Tämä veikeä remppaiskä on Art Impressionin.

 

 Huvittaa oikeen tuo iskän ilme... taitaa olla pikkusen hermo kiriällä.

Viime viikolla sain muuten parit suklaakortit aikaiseksi, kun sain lisää materiaalia. Pitää esitellä niitä kortteja teille vaikka huomenna.

Tuli tosiaan noista suklaakorteista mieleeni kun sain kaverin houkuteltua viime viikonloppuna extemporereissulle Seinäjoelle(=Paperinauhaan). Taitopuoti Paperinauha on mun "kotiaskartelukauppa", lähin kivijalkamyymälä.Tainnoh, on lähempänä pieni Sinelli, mutta se ei tarjoa mun harrastukseen yhtä paljon. Paperinauha on ehdottomasti kyllä paraskin käyttämistäni myymälöistä. Kaveri tietää jo että jos lähdetään Seinäjoelle päin kaupan aukioloaikoina, niin se on siellä kohde numero 1. Kaikkialle muualle mennään jos kerjetään ja jaksetaan. Tuo Paperinauha on kyllä paratiisi! Muistan aikoinani kun olin lähdössä sinne ensimmäisiä kertoja mua varoiteltiin että "siellä menee sitten kauan!" Ja niin on aina mennytkin. Siellä ajantaju katoaa täysin! Kaveri on jo oppinut - sillä oli nytkin Ipadi mukana autossa. Vähän lähdin hakemaan täydennystä kartonkivarastoihin, mutta vanhanaikaisestihan siinä kävi. Kahdenkymmenenviiden minuutin(olin tällä kertaa nopea!) haahuilun jälkeen olin kassalla varoittelemassa myyjätärtä siitä, ettei tililläni välttämättä ole tarpeeksi katetta. Vakuuttelin kyllä, että toinenkin kortti löytyy. Mikäli korttikone olisi juljennut sanoa mulle niin rumat sanat, en tietenkään olisi hylännyt vaivalla valitsemiani(vai karsimia?) ostoksia takaisin hyllyille, vaan siinä vaiheessa olisi käännytty kaverin ja mun yhteisen reissutilikortin puoleen. Vähän kertoo tuo edellinen mun suhteesta tähän harrastukseen... Ei mutta, olis kiva joskus seurata ulkopuolisin silmin sitä mun haahuilua siellä kaupassa. Suu auki vahtaan kaikkea ja hypin hyllyltä hyllylle kun muistan jonkun asian, mitä pitikään oikeasti kattella. Kerään hurmoksessa tavaroita koriin ja aloitan uuden kierroksen alusta palauttaen jotain vähemmän tärkeää paikoilleen, koska taas löytyi jotain vielä ihanampaa. Hairahdun usein katselemaan jotain uutuutta ja lopulta kotona huomaan että puolet siitä, mitä piti välttämättä ostaa, on jäänyt kauppaan. Jos heillä olisi, olisin ehdottomasti gold jäsen. Olen usein kiittännyt onneani, siitä että mulla on sinne kuitenkin sen verran matkaa ettei arkena tuu noin vaan lähdettyä eikä viikonloppuna tai edes joka kuukausi, fiu! Vähän peljättää kun niiden leimakortti vaihtui semmoseen "oikeaan", että ei kai sieltä koskaan vaan näe kuinka paljon sinne on hussannut... Paperinauhalla on hyvä valikoima ja myyjät! Myyjät ovat asiantuntevia ja palvelevat mielellään. Kyllä mä oon monesti kysellyt siellä niin tyhmiä ja ylipäätään niin paljon, että on aivan hävettänyt.

Tämä teksti ei ole tehty yhteistyössä Paperinauhan kanssa, tulipahan vaan mieleeni kertoa suhteestani tuohon suosikkiaskartelukauppaan.

Satu