Ylioppilaille

Huh hah hei!

Nuavvaa vierähti taas reipas kuukausi! Mihin nämä päivät oikeen menevät?! Lomalla olen ollut jo lähes kuukauden päivät - ei meinaa käsittää! Viime kirjoittaman välillä onkin syntynyt paljon kortteja, pääasiassa rippi- ylioppilas- ja valmistujaiskortteja. Meidän kunnassa rippijuhlat on jo tältä kesää juhlittu, mutta naapuripitäjässä on vielä tulevana viikonloppuna, joten vielä on saanut rippikortteja vääntää.

Aloitetaan vaikka ylippilaskorteilla, se aika on varmuudella tältä kesältä ohi.

 

 

 

 

Siinä yksi erä! Nämä oli helppo esitellä samalla kertaa, koska kaikissa toistuu sama musta-valko-kulta-teema. Kaikissa on lyyra, joko ääriviivatarrana tai leimattuna. Osassa on tekstinä kartonkileike, joista kaksi alimmaista embossattu kultaisella jauheella. Näitä tehdessä muistin miten mukavaa on käyttää tuota kultakartonkia. Nämä ovat niitä harvoja, joihin se passaa kuin nenä päähän ja saa luvan kanssa hussata. Aika tyylikkäitä tulee tuolla varmalla väritriolla.(Vaikka itte sanonkin!)

Niin, että onnea vaan tuoreille ylioppilaille, jos teitä ruudun takaa löytyy!

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Pian pitää jo palata, kansiossa odottaa liian monta kuvaa julkaistavana.

Kiva, jos löysit tiesi tänne!

Satu

Vauvanhuuruista

Iltaa, iltaa!

Nyt on hyvä päivä tulla päivittämään vauvakorttia blogiin, sillä siskoni synnytti tänään kolmannen lapsensa! Suloisen tyttölapsen. Tätskä (kuten kaksi aiempaa minua kutsuvat) nukkui autuaana tietämättä mistään mitään ja vasta monta tuntia myöhemmin luki viestin puhelimesta. Ei tuohon tapahtumaan turru, vaikka kyseessä onkin jo kolmas siskon lapsi. Vähä väliä tuijottelen pienokaisen kuvaa puhelimesta ja mietin, kenen näköä "meidän" söpöliinissä onkaan. No omaa tietenkin.

Väri on "väärä", mutta vauvaista kuitenkin. Olen tehnyt jo aiemmin tämän, mutta on jäänyt laittamatta tänne. Paperinauhan askarteluillassa sain lainata tätä Kristan kivaa vauvannuttua.

 

Yksinkertainen malli. Voisi tehdä varastoon parit samanlaiset. Papereista ei taaskaan hajua. Stanssin valmistajaakaan en uskalla lähteä veikkailemaan. Viisaammat voivat vinkata... ;)

Tällaisia vauvanhuuruisia kuulumisia tällä erää. Kiva kun alkaa olla taas se aika vuodesta, kun kortteilukin heräilee horroksesta. 

Satu

Rauhaisaa joulunaikaa...

...Halusin toivottaa näiden korttien myötä kuluneena jouluna.

Ensimmäinen esiteltävä on tehty Stampendousin lainaleimasimella - Tirpuuselta tietenkin. Tämä tirpuunen on väritetty Distress Ink-mustepulloilla punatulkuksi. Netistä kun selaa tätä tulkkua, värityksiä löytyy yhtä monta kun tekijää, joten en edes tiedä, mikä lintu tämä on "oikeasti". 

Rauhallisella linjalla jatketaan. Pääasiassa stansseilla tehty kortti. Hieman mustetta reunoille ja teksti keskelle, voilá! Pitihän näitä kokeilla monessa värissä.

    

Loppuun vielä kuvat parista pussukasta, joita tein tänäkin vuonna. Sisällä pieni käsivoide tai suihkugeeli ja karkkia. Lisäksi oli vielä pinkki ja enkelipaperinen malli, mihin lie kuvat joutuneet. Näissä kahdessa Kaisan setistä lainatut Penny Blackin hiiri ja siili.

Kiva kun kävit! Vähän ollaan näiden tekstien kanssa jälkijunassa, mutta toden totta, kohta tämä joulustelu loppukoot!

Satu

Sinivalkoista joulua ja itsenäisyyspäivää

Onnea Suomi!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sinivalkoisen päivän kunniaksi pari sinivalkoista joulukorttia näytille.Tyylikäs tyyli tällä kertaa, sopinee päivän tunnelmaan.

 

Satu 

Kävin lisäämässä nämä kortit vielä P*skarteluhaasteeseen, jossa aiheena oli: LUNTA! No sitä näissä on. Vaikka tuntuu, että jokaisessa joulukortissa sitä on jossain muodossa - edes hiutaleina.

English flag

Iltaa!

Tällä viikolla on tehty tuon mun kaverin siskolle syntymäpäiväkorttia. Sisko täyttää pyöreät 40 ja kyllä meinas olla hankalaa keksiä, minkälaisen tekis. Riina tykkää kovasti matkustelemisesta ja erityisesti Englanti matkakohteena on hyvin tärkeä. Vähän ehkä tylsästikin päädyin tekemään Englannin lipun kuviopapreista.

Keskiviikkona oli Paperinauhan askarteluilta ja luojan kiitos olikin, sillä en mä olisi saanut varmaan kotona väkerrettyä tämmöstä. Sormet syyhysivät kovasti joulukortteihin, mutta tärkeysjärjestyksessä tämä oli nyt ensin.

Voi veljet, kun nuo kuvioleikkurilla tehdyt kukat ottaa aivoon. Ympyrän vieri huusi jotain, mutta paras ratkaisu ei nyt tällä kertaa ollut kukat. Kortti lähti jo kohti Tamperetta, niin ei pysty enää muuttamaan, joten tällä mennään. Numerot on tehty keskiviikon illassa, Kristan stanssilla. Oon jo jonkin aikaa ollut kyllästynyt niihin Timpan pitkiin aakkosstansseihin, joten ihan hyvin vois erikseen hankkia jotain vastaavanlaisia uusia, kivoja numerostansseja.

Tänään on ollut synkkä päivä moneltakin osin. Sen lisäksi, että väsytti ja aurinko ei paistunut, Ranskassa olleet terroristi-iskut olivat varsin synkkää katseltavaa. Uutiset ovat pitkin päivää pyörittäneet ylimääräisiä lähetyksiä sieltä. Voi vaan ihmetellä, mihin on maailma menossa...

Iltaa piristääkseni päätin pyöräyttää sesongin ekat tortut ja just munakello pirahtikin, pitääpä mennä maistamaan!

Rauhaa, hyvää mieltä ja tsemppiä joulukorttirumban keskelle!
Satu

Oo joku menee naimisiin, viime viikon päästä lauantaina..

Taas on jäänyt kortteja vilauttamatta. Nyt olen kerännyt muutaman hää/kihlakortin samalla kertaa näytettäväksi. Kortit on tehty syys-lokakuun aikana. Suosittua naimisiinmenoaikaa tämä syksykin. Kaikki tyyliltään kyllä aika erimoisia.

 

Tässä punaisessa kortissa hyvin vähäeleisesti pääroolia esittää taustalle kohokuvioitu punainen kartonki ja puu/pahvi/kartonkileike(rakkaalla lapsella monta nimeä) Ruusuja ja muuta koristehässäkkää ja vóila!

Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain... Melko vähäeleistä tämä tyyli nykyään, pari huopasydäntä ja taas tommonen leike(leimattu Mementolla ja embossattu kirkkaalla kimallejauheella heti perään) ja Lili of the valleyn ihana määrätietoinen pariskunta marssimassa eteenpäin.

 

En tiedä, miksi on nykyään niin vaikeaa saada aikaiseksi kauniita vintagekortteja. Asettelen ja asettelen, mutta jotain jää aina puuttumaan. Nyt kolahti palat kohdalleen sen verran kivasti, että liimasin kaikki äkkiä kiinni. Olisko Pion designin valmiita vintagekuvia ja kaverina sitten sitä sun tätä, muun muassa tätä!

 

 Tätä onnea ei ole vielä lähetetty kenekään elämään, mutta tämänvuotisilta käsityömessuilta jäi käteen tämäKIN. Kauan haaveileman Stamping Bellan ihana pariskunta, pakko oli koklata. Kukkia paperilla ja onnea leikkeessä (huomaatteko kun oon yhtäkkiä muistanu taas niiden olemassaolon!? ;) ) Leike on jälleen mustetettu ja embossattu kirkkaalla. 

Nyt on nämäki täällä töllättävänä! See you later alligator! 

Satu

Kesän viimeiset rippikortit

Tervehdys kuin tuulahdus!

 Heinäkuu lähenee loppuaan ja kohta on meikämannen loma lopuillaan. Kesäkuun alkupäivinä edessä oleva loma tuntui ikuisuudelta, nyt taas voi ihmetellä samaa, mitä joka vuosi; mihin se meni?!

Kortteilu on ollut "slow" vaihteella. Ei kokonaan lomallakaan, mutta ei ihan täyttä höyryäkään.

Täällä meidän suunnalla oli rippijuhlia muistaakseni kesäkuun lopulla, mutta muualla niitä juhlittiin vielä heinäkuullakin, joten vielä toinen pläjäys rippikorteista.

Kaksi ensimmäistä ovat hieman hillitympää tyyliä. Maja ja Pion designin papereita. Alemman kuvan kortti oli ennen tekstin laittamista liian osanottokorttimainen, teksti vähän pelasti ja ei voi kuin todeta, että onneksi meitä on moneen makuun ja joku tämänkin halusi itselleen. On mahtavaa, kun saa kokeilla erilaisia tyylejä! Ylemmän kortin teksti on Tirpuusen lainoja. Ilman leimakuvaa mentiin näissä tällä kertaa.

Magnolian ristiä on käytetty tässä sukulaispojan rippikortissa. Paperi taisi olla niin ikään Majan tai Pion designin tuotantoa. On vain niin tummaa, ettei ole moneen korttiin voinut käyttää.

Satu

Syrämmellistä

Hyvää ystävänpäivää, huutaa naapurin mummo. Tämä Tuure Kilpeläisen rallatus mulla soi päässä, kun teen näitä sydänkortteja. Ikuisen pinkloverin lempikorttisesonki on käsillä, kun saa joka paikkaan luvan kanssa ahtaa pinkkiä ja vaaleanpunaista. Helposti käy myös niin, että näihin kortteihin alkaa tunkea sydämiä. Eli "virallisen" kaavan mukaan mentiin, rajoja ei rikottu.

Kuva on vähä typerä, kun taustakin on valkoinen. Ihan kiva, vaikka itte sanonkin. Silmä alkaa tottua, aluksi "katsoin tätä vähän kieroon". Valkoisella pohjalla sydämiä. Osa kaksiosaisesta sivusta on leikattu pois ja isoimmalle sydämelle aukko.Simppeliä! LOVE and peace.

Kumipallona Paskikseen

P*skarteluhaasteessa ovat olleet ilmapallot aiheena kuluneella viikolla. Monesti olen suunnitellut ilmapallojen tekemistä kirkkaan värisistä kuviopapereista, mutta suunnitelmaksi on vaan aina jäänyt. Nyt minut hommiin haastoi Paskis, johon osallistuminen on niin ikään ollut monesti suunnitelmissa, mutta aina on tullut määräaika umpeen ennenkö olen saanut mitään aikaan. Tällä kertaa sain kun sainkin kortin aikaan.

 

Ihan sellaista tulosta en saanut aikaan, mitä päässäni olin kuvitellut. Sen verran kivaa tämä silppujen pilppominen oli, että aion tehdä useampiakin kokeiluja tällä palloteemalla. Voi mitähän taideteoksia sais aikaan, jos sais tuotettua sellaista, mitä itsellä on päässään...in my dreams. Olis kiva kun sais omat päävisiot teille esille tänne!

Seuraava haaste olis kuvan saaminen Paskiksen sivuille, saa nähdä kuinka käy! 

Kuulemisiin!

Krakat levolle ja pensselit ojoon!

Isänpäivä lähestyy, joten tässä on nyt taas parit isänpäiväkortit väännetty iseille. Mulla on isää tasan yksi - ja tietenkin maailman paras onkin! Nämä kortit menevät kuitenkin muiden isien onnitteluun. Kuten jokunen kerta sitten täällä totesinkin, isänpäiväkortteja sais olla niin montaa kun isääkin. Olis helpompaa, jos tuntis isit, joille kortit menee, mutta koska en, niin on tehtävä monia erilaisia.

Nämä mallit on löydetty netin ihmeellisestä maailmasta, kun etsiskelin inspiraatiota kortin tekemiseen.

Viiksethän on nyt jotenkin "muotia". Printtipaidoissa, pipoissa, koruissa, kelloissa, laukuissa ja miesten kasvoilla pensseleitä. Tein töissä kuutosluokkalaisten kanssa isänpäiväkortit ja muutama heti hihkaisi että haluaa ehdottomasti tehdä viiksikortin - niinhän sitä sitten tehtiin!
Tämähän voisi olla myös kannanotto Movemberiin. Jos et tiennyt, Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, jossa miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Tarkoituksena on kerätä varoja ja lisätä tietoutta miesten sairauksista, kuten eturauhassyövästä. Hauska idea mielestäni!

Tämän kortin voisin hyvin kuvitella isälle, joka käyttää usein kravattia. Isänpäivänä kravatin voi heittää lepäämään henkarille, onhan juhlapäivä! Hyvin simppeli malli, mutta tähän ei olisi paljon muuta voinutkaan ympätä. Kätevä kortti käyttää silppuja pois.

Vielä en toivottele isänpäivää, on kutina että vielä voisi isänpäiväkortti syntyä. Kattellaan ja tsekkaallaan!

Satu

Bling,blingiä jouluun

Heippis!

Nyt taas vähän jotain toisenlaista näytille. Joulukorteissa on se hauskaa, kun saa kokeilla erilaisia tyylejä. Mä en ole sitä ryhmää, joka tekisi 20 samanlaista joulukorttia, vaan mitä erilaisempia, sitä parempi.

Jostain bongasin tämmösen mallin ja ajattelin hyödyntää mun yksinäiset tarratimantit. Usein arkin loppuun jää muutama ja välillä niitä putoilee laatikon pohjalle. Hitonmoinen näpräileminen oli, jotta sai kaikki paikoilleen. Kuvakaan ei anna yhtään armoa liiman kanssa sottaavalle askartelijalle, onneksi livenä ei kaikki noin hyvin paljastu. ;P

Vaikka mä vähän harakka olenkin, niin ehkä tämä oli mullekin liikaa. Mutta tulipa kokeiltua tätäkin.

S

Baby pyykkipojilla

Hellurei!

Kiva jos olet löytänyt tuoreeseen blogiini. Tässä nyt siis ensimmäinen korttini tänne.

Olen viimeaikoina mieltynyt kortteihin, joissa ei ole leimakuvaa. Tehdessäni kortteja, käytän lähes poikkeuksetta jonkinlaista leimausta. Yleensä kortissa on perinteinen, väritetty leimakuva. Ja voisimpa vielä väittää että 85%sesti Magnoliaa. Vaan eipä tällä kertaa. Välillä kun tekee näitä 'ei leimakuvallisia' kortteja, voi kohta tulla taas hinku väritellä kuvia. Tuo hinku ei olisi ollenkaan pahasta näihin aikoihin, kun pitäisi aloittaa joulukorttirulianssi...

Kaikessa yksinkertaisuudessaan baby on pyykkipojilla ripustettuna narulle. Kun olis ollu viisas, olisi tehnyt samalla heti tyttöversion samasta kortista. Haaveilen aina siitä, että vauvakortteja tekisi kaksi - kummallekin sukupuolelle. Ja esimerkiksi hääkortteja tekisi heti kaksi, jos toinen lähtee heti onnittelemaan, jäisi toinen varastoon. Vielä montaa kertaa en ole haaveissani onnistunut. Jotenkin on tympeää tehdä kahta samanlaista. Onko teillä muilla korttimaakareilla tapana tehdä monta samanlaista?

Satska