lauantai 14. marraskuuta 2015

English flag

Iltaa!

Tällä viikolla on tehty tuon mun kaverin siskolle syntymäpäiväkorttia. Sisko täyttää pyöreät 40 ja kyllä meinas olla hankalaa keksiä, minkälaisen tekis. Riina tykkää kovasti matkustelemisesta ja erityisesti Englanti matkakohteena on hyvin tärkeä. Vähän ehkä tylsästikin päädyin tekemään Englannin lipun kuviopapreista.

Keskiviikkona oli Paperinauhan askarteluilta ja luojan kiitos olikin, sillä en mä olisi saanut varmaan kotona väkerrettyä tämmöstä. Sormet syyhysivät kovasti joulukortteihin, mutta tärkeysjärjestyksessä tämä oli nyt ensin.



Voi veljet, kun nuo kuvioleikkurilla tehdyt kukat ottaa aivoon. Ympyrän vieri huusi jotain, mutta paras ratkaisu ei nyt tällä kertaa ollut kukat. Kortti lähti jo kohti Tamperetta, niin ei pysty enää muuttamaan, joten tällä mennään. Numerot on tehty keskiviikon illassa, Kristan stanssilla. Oon jo jonkin aikaa ollut kyllästynyt niihin Timpan pitkiin aakkosstansseihin, joten ihan hyvin vois erikseen hankkia jotain vastaavanlaisia uusia, kivoja numerostansseja.

Tänään on ollut synkkä päivä moneltakin osin. Sen lisäksi, että väsytti ja aurinko ei paistunut, Ranskassa olleet terroristi-iskut olivat varsin synkkää katseltavaa. Uutiset ovat pitkin päivää pyörittäneet ylimääräisiä lähetyksiä sieltä. Voi vaan ihmetellä, mihin on maailma menossa...

Iltaa piristääkseni päätin pyöräyttää sesongin ekat tortut ja just munakello pirahtikin, pitääpä mennä maistamaan!

Rauhaa, hyvää mieltä ja tsemppiä joulukorttirumban keskelle!
Satu

2 kommenttia:

  1. Ei ole juule mikään helppo tämä sun toteutus, paljon olet saanut vaivaa nähdä! Mun silmään nuo kukat eivät näytä ollenkaan pahalta, mutta varmaan sulla oli mielessä jotain muuta, kun ei tuo miellytä. Numerot on kivat, varsinkin tuosta paperista leikattuina.
    Karmeita ovat uutiset tosiaan olleet. Tuollainen umpimähkäinen sivullisten lahtaaminen on niin käsittämätöntä. Ja oma olo on voimaton. Kynttilöitä sytyttelen, siitä huolimatta. Olen voimaton tai en, valoa tämä maailma kaipaa, taas enemmän kuin ennen.

    VastaaPoista
  2. Joo, näpräämistä vähän vaati. Ei mennyt "perinteisellä" kaavalla. En itseasiassa tiedä mitä kukkien tilalla olisi voinut olla, mutta tämä ei vakuuta täysin. Numerot sen sijaan vakuutti, ja uus maailma aukes, kun kuulin, että niillä voi leikata vaikka softiksesta kirjaimia ja numeroita, joita ei pysty niillä mun Timpan levyillä.

    Käsittämätöntä touhua kyllä. Ei voi pieni ihminen kun ihmetellä ja kauhistella. Kynttilöitä täälläkin poltettu. Sinähän sen sanoit, valoa tarvitsee nyt maailma.

    VastaaPoista