Pinkit varpaat

Kehtaako näin usein edes tehdä juttua?

Teen kuitenkin! Kortti-inspis tuntuu olevan päällänsä, niin mitäs sitä toppuuttelemaan.

Joulukorttisesongin keskellä on ihana tehdä jotain muutakin. Tähän korttiin oli pohja jo valmiina, niin loppu menikin suht kivuttomasti. Räikeä, pinkki pohja huusi kaverikseen vaaleita, herkkiä pikkuvauvan varpaita. Tämäkin leima oli pakko saada aikoinaan ja nyt se pääsi korttiin asti odottamaan jotain ihanaa uutta ihmettä, mahdollisesti tyttöä, väreistä päätellen. Automaattisesti, sen kummempia mietiskelemättä, menin laatikosta hakemaan pyöreää stanssia. Laatikolla se lamppu syttyi, kerrankin olisi sydänstansseille käyttöä! Tuo sydänstanssi on jäänyt mulla hurjan vähälle käytölle. Tuntuu ettei monikaan kuva mee kivasti sen sisälle.

 

Mukavaa pinkkiähkyä lukijat!

S

Bling,blingiä jouluun

Heippis!

Nyt taas vähän jotain toisenlaista näytille. Joulukorteissa on se hauskaa, kun saa kokeilla erilaisia tyylejä. Mä en ole sitä ryhmää, joka tekisi 20 samanlaista joulukorttia, vaan mitä erilaisempia, sitä parempi.

Jostain bongasin tämmösen mallin ja ajattelin hyödyntää mun yksinäiset tarratimantit. Usein arkin loppuun jää muutama ja välillä niitä putoilee laatikon pohjalle. Hitonmoinen näpräileminen oli, jotta sai kaikki paikoilleen. Kuvakaan ei anna yhtään armoa liiman kanssa sottaavalle askartelijalle, onneksi livenä ei kaikki noin hyvin paljastu. ;P

Vaikka mä vähän harakka olenkin, niin ehkä tämä oli mullekin liikaa. Mutta tulipa kokeiltua tätäkin.

S

Iskäliini on suditellu

Terve taas!

Nyt sain kuvattua pari korttia luonnonvalossa. Toki sää on kyllä niin harmaa, että ei valoa tainnut vieläkään olla riittävästi.

Tein isänpäiväkortin tällä LOTV:n(?) leimasimella, jonka pelastin Tirpuusen myyntikasasta. Mulle nämä kaikki muut leimasimet kuin Magnoliat ovat vähän vieraita, joten en ole varma onko tämä edes LOTV, oletan niin... Kivalta se vaikuttaa kuitenkin. Tämän ostoperusteina olivat ajokortin saaneiden kortit ja isänpäiväkortit.

Tämä on nyt tehty noista jälkimmäiseen. Iskienpäivä häämöttää. Se on kans mielenkiintoinen juhlapäivä korttien puolesta, isiä kun on niin monenlaisia. Mun korteista tuppaa tulla aina sellaisia kone-, auto-, ruuvauspainotteisia, koska mun isä on semmonen. "Kaikki eivät kuitenkaan ole." Tuollaiseen ajatukseen havahduin tässä taannoin, kun katsoin korttia, jossa oli isälle purjevene ja toista, jossa oli kirja.

Tässä kortissa nyt mennään sillä mulle tutulla autoteemalla. Iskä on tainnu vähä suditella, kun on noin kamalasti renkaanjälkiä. Lopputulos ei ollut nyt ihan, mitä suunnittelin. Värityksestä ajattelin tehdä "vintagea" värittämällä ainoastaan ruskealla,mutta tässä se ei jotenkin toimi. Jäin miettimään, menikö mönkään siinä kun käytin paria muutakin väriä, vai jossain muussa. Voisi olla eri jos värittäisi musteilla, pitääpä sitäkin vielä joskus kokeilla. Embossauksen oli tarkoitus tulla suoraan renkaanjälkien päälle, mutta lopulta hile tarttui joka paikkaan, ehkä musta muste oli vielä märkää. Renkaanjälkileimat ostin sieltä Seinäjoen käsityömessuilta Heinikan pisteeltä. En ole ennen nähnytkään.

Satu

Bingo!

Myöhäisiltaa!

Selailin tässä illalla haasteita, joihin voisin osallistua hyvän inspiraation toivossa. Olen nyt tämän blogin myötä innostunut näistä haasteista. Moniin haasteisiin ei pystynyt osallistumaan ennen, ilman blogia. Koukussa kortteihin sivustolla, samannimisessä haasteessa oli bingo, jossa piti valita vaakaan, pystyyn tai vinottain kolme asiaa, joita käyttää kortissaan.

Valitsin bingoruudukosta sanat kylmää, kimalle ja kukkia. Eipä tuottanut kovasti tuskaa ja ikävä kyllä pystyinkin tekemään TAAS kortin samalla kaavalla kuin öbaut 50 viimeistä! Olin jo aiemmin suunnitellut leimaavani Magnolian lumista kirkkomaisemaa(Old Swedish church) valkoisella embossausjauheella.Näin joskus jossain niin tehtävän, ja oli kiva. Kuvan lisäksi kylmää saatiin sinisellä värityksellä, kimalletta reunoihin suoraan purkista ja muutama joulukukka reunoille uudehkolla stanssilla.(joka muuten oli kateissa, ja olin jo hädissäni myöhästyykö kortti sen takia!) That's it! Ai niin, uus juttu oli myös velloumille leimattu teksti. Paljon tekee tuokin, kun leimaa tekstin tuollaiselle. Lisää kummasti herkkyyttä. Oikeaa velloumia en ole koskaan löytänyt / jaksanut / muistanut etsiä, eikä sitä taaskaan ollut kun olis tarvinnut. Ei hätää, taas pelasti se siskon antama pilvipaperi, jota käytin jo aiemmin rakettikortissa. Leikkasin vaan kohdan, jossa ei näy pilviä.

Kuva valehtelee vähän, sillä kuvan väritys on luonnossa aavistuksen voimakkaampi. Keinovalo ei ole paras mahdollinen.Valokuvaus on kyllä tämän harrastukseni kompastuskivi, suorastaan murheenkryyni! Ostin tässä taannoin paremman kamerankin, mutta ei kummoista eroa edelliseen tunnu olevan. Koin että pärjään vielä ilman järkkäriä, niissä kun mua ärsyttää se valtava koko, mutta kai siihen on vielä jossain vaiheessa satsattava. Menneenä kesänä olen luovinut asiaa niin, että olen kuvannut pihalla ja täten tulos on ollut myös jokseenkin parempi. Näin puolenyön tuntumassa on kuitenkin huono turvautua ulkokuvaukseen ja luonnonvaloon, joten piti viritellä keittiöön monenlaista valohässäkkää, mutta kuva on silti pettymys. Huomiseen ei kuitenkaan kuvausta voinut jättää, sillä haasteen sulkeutumiseen oli osallistumishetkellä puoli tuntia. Nyt näyttää olevan enää 3 minuuttia. Olen tunnetusti viime tingan ihminen, taidan onnistua pienen paineen alla.(yleensä se on kyllä suuri jo siinä vaiheessa!) Pitää kattoa jos huomenna saisi kuvattua taas ulkosalla, räntäsadepiskojen välissä. Sellaista tänne on luvattu. Hyvää yötä, aamua tai päivää kullekkin säädylle, koska nyt luetkaan.

Kiva kun tänne on alannut virrata väkeä jo pikkusen enemmän.

Satu

Rauhaa päällee maaan...

Moro!

Tänään esittelen teille Magnolian Angel Tilda with gloria-leimaa, jota käytin ensimmäistä kertaa. Alunperin kai himosin tätä leimaa enkelilauman jäseneksi, mutta oikeasti tämä kuuluu Nativity-sarjaan ja nyt kun menin nekin hankkimaan, voi tätä käyttää niidenkin kanssa. Huomaatteko, miten aina täytyy itselleen todistella että kaikille leimoille on kyllä käyttöä... ;--)

Väriksi valikoitui nyt sitten ruskean eri sävyt, koska Koukusssa kortteihin sivustolla pyörii Leimaillaan ja väritellään-haaste, jonka tämän kuukauden leima on Magnolia ja värinä tuli käyttää ruskeaa. Hitsi vie, kun on kivoja nuo haasteet, kun ne saa itsensä tsemppaamaan. Joskus ideat on niin lopussa, että on hyvä kun haasteista saa uutta inspistä tekemiseen. Tämän kertaiseen haasteeseen mulla olis aineksia vaikka millä mitalla, harmi kun vain yhdellä saa osallistua.

 

Voi veljet, ette tiedä miten kovaa ärsyttää tuo kimalleliiman käyttö!! En muistanutkaan, miten tummaa tuo ruskea on ja nyt sapettaa. Tunnelma ennen sen lisäämistä oli jotenkin herkempi. Enkelin taustalla oleva lumihiutalepaperikin tuli jotenkin paremmin esiin. Ei maha mittää, näitä sattuuu. Ens kerralla (ehkä?) onnistuu taas paremmin. 

Ei kai mulla muuta tällä erää, joten kuulemisiin!

Pussukkaveheje

Hallå där!

Se on Satu kun taas pölisee täällä! Tulin esittelemään mahtavaa...(mietin oikeaa sanaa)...alustaa laitetta, alustaa, laitetta. Laitetta, jolla leikataan ja nuutataan saumoja. Lopputuloksena itsetehtyjä pieniä lahjapussukoita.

Nähtyni tämän ja muutaman muun mahtavan leikkurin Lumikellot nimisen yrityksen kojulla, Seinäjoen käsityömessuilla, en meinannut malttaa kiertää messuja loppuun, kun oli niin kova hinku päästä kotiin kokeilemaan laitetta. Kojulla oli siis myös muutama muunlainen alusta(laite), jolla tehdään erilaisia lahjarasioita ja -pussukoita. Yritys myi myös erilaisia kaksipuoleisia papereita, jotka sopivat erityisesti lahjatuotteiden tekoon. Kaksipuoleiset paperit ovat erityisen käteviä näissä tuotteissa, koska useimmissa rasioissa tms. kumpikin puoli näkyy. Toki myös ihan "tavalliset" paperit käyvät näiden tekoon.

Sanoista kuviin, antaa kuvien kertoa lisää...

 

Tässä kuvassa valitsemani paperi leikattu oikeaan kokoon ja mahtava ihmelaite.

 

Tässä kuvassa paperi "punchattuna" ja nuutattuna, valmiina koristeluun, taitteluun yms.

Valmiit pussukat. Laitteessa on rei'itystoiminto, jotta pussukoihin saisi myös kantonauhat/narut niin halutessaan.

Innostus on aavistuksen laantunut, kun tajusin, miten pieniä pussukoita näillä ainoastaan saa tehtyä. Mutta siitä mielettömästä alkuinnostuksesta on ollut vähän varaakin laantua, ja olen silti vielä tyytyväinen hankintaani. Onhan se kivaa kun saa kortin ja lahjapussukan samaa sarjaa.

Minä jo hädissäni varmistelin yrityksen myyjältä, jotta saahan näitä muita laitteita ostettua myöhemmin jostain, kun en nyt samalla kertaa halua (oikeasti: pystynyt rahallisesti) ostaa näitä kaikkia malleja. Minä en ollut aiemmin törmännyt vastaavanlaisiin alustoihin ja siksi kai niin innoissani ol(i)enkin.

Pussukoitahan pystyy siis tekemään mistä vaan paperista, tai ohuemmasta kartongistakin, kunhan leikkuri lävistää sen. Halutessaan pussukoihin voi tehdä reiät, josta pujotetaan kantonauhat/narut. Itse en ole nauhallista kappaletta vielä kokeillut. Pussukoitahan on varaa koristella ihan niin paljon kun sielu sietää, mutta monessa tapauksessa se on varmasti turhaa, koska mikäli käyttää kaunista paperia, olkoot se pääroolissa. Nyt vähä kokeilun vuoksi lähdin toista pussukkaa koristelemaan, normaalisti en kyllä malttaisi noita vanerileikkeitä käyttää pussukoihin.

Mainitsinkin jo, kuinka Lumikellot-yrityksellä oli myynnissään kauniita kaksipuoleisia kuviopapereita. Esimerkiksi kaksipuoleiset marjapaperit jäivät vähän vaivaamaan. Sillä kertaa en kuitenkaan malttanut kotiuttaa kun yhden paperipakkauksen. Valitsin pakkauksen, jossa on metallivärisiä papereita(kuvassa). Toisella puolella paperia on lumihiutale/kukkakuviointia ja vaihtoehtoisesti, joko kultaa tai hopeaa paperin toisella puolella. Ajattelin, että nämä olisivat ehkä monikäyttöisimmät paperit.

Johan tuli sellainen mainospuhe, että voisi luulla tämän olevan Lumikellojen sponsoroima, sitä se ei kuitenkaan ole. Olen vain niin innoissani uudesta löytämästäni askartelulaitteesta, että haluan antaa teille mahdollisimman tarkan kuvauksen tuotteesta. En kyllä pahaksi pistäis ollenkaan, vaikka Lumikellot tästä hyvästä laittaisi kiitoksena tulemaan jonkin toisen lahjatuotteen tekoalustan, välineen, laitteen, alustan, laitteen, alustan, laitteen, alustan, laitteen..... ;)

Satu the pussukoiden valmistaja

Superman

Terve!

Sateisen syysillan keskeltä taas pientä päivitystä. Kaikki tuntuu tuijottaneen tiukasti tvn ruutua tämänkin perjantain, Vain elämää'n edessä. Me ei olla maltettu odottaa oikeaa päivää, kun nähdään ne Ruutu-palvelusta aiemmin, niin mulla on ollut nyt muulle aikaa...

Jokunen aika sitten sorruin Super-Edwinin hankkimiseen, hauska hemmo tämäkin. Ostin leimasimen silmällä pitäen lastenkortteja, mutta tänään Super-Edwin onnittelee jotain Superiskää! Täytyy myöntää, että oon pikkasen tyytväinen. Hykertelen itsekseni kun katson, omasta mielestä nerokasta toteutusta, hih hii.

 

Nyt tähänkin viikonloppuun ladataan kovat paineet kortteilun suhteen, kyllä kaks korttia on julkinen tavoite, haaste itselleen. Katotaan! 

Satu

Purple onionia

Heippis!

Nyt en tullut puhumaan punasipulista, vaikka lontoon taitoiset saattoivat otsikosta niin ymmärtääkin.
Viittaan otsikollani Purple onion-nimisiin leimaihanuuksiin. Ystäävääni, tuttaavani rati riti ralla Tirpuusrouva hommasi näitä ulkomailta ja ehdotti lainaamista. Toki olin heti valmis! Ehdottipa Tirpuunen minunkin tilata samaan satsiin, mutta tais olla silloin meneillään joku hetkellinen mielenhäiriö. Aina yhdellä viikolla sitä muka yrittää pitää järjen päässä näiden kaikkien tilaamisten keskellä, ja kuitenkin jo seuraavalla taas sortuu. Harmi että silloin oli se hetki. Myöhemmin olenkin jo haaveillut näistä...

Tämä kaiffari on jotenki niin hellyyttävä. Ja toki monikäyttöinen! Tirpuusen olen nähnyt tekevän ainakin rippikortin, itse mietin perus onnittelukorttia, mutta päädyin tekemään yksinkertaiset vauvakortit. Näitä vastaavanlaisia taitaa olla vielä kaksi keskeneräistä pöydällä odottamassa. 

Tämmöstä tällä kertaa!

Satu

Vaaleanpunaista jouluun

Iltaa!

Tulin näyttämään viikonlopun tekelettäni - vaaleanpunaista joulukorttia. Vaaleanpunainen kuuluu mun lempivärilistaani ja olen usein ihaillut vaaleanpunaisia joulukortteja. Moni ei ehkä ymmärrä niitten päälle, mutta vaikka pidän perinteisiä punaista, valkoista, tum.vihreää ja kultaa kauniina ja perinteisinä joulun väreinä, on piristävää kokeilla uusia väriyhdistelmiä.

Tämän kortin vaaleanpunaisesta on (ehkä? toivottavasti?) vaaleanpunavastaisenkin helppo tykätä, koska sävyt ovat lempeitä, ei mitään ärtsyn pinkkiä. Ruskea muste reunoissa rauhoittaa tunnelmaa entisestään. Leimasin on yksi niistä ulkomailta tilatuista, kantaa nimeä Tilda in the mountains. Minulla ei ennestään ollutkaan mitään hiihtoon/lasketteluun liittyvää leimasinta, vaikka olen niitä usein katsellut. Vielä olis muutama kiva. Tästä kuvasta kyllä välittyy, miten neiti on niin reipas ja hyväryhtinen - valmiina laskuun! 3, 2, 1 - GO!

Olen käyttänyt myös uusia, Magnolian lumihiutaleita. Ihan kivat, kaksi eri kokoa. En kuitenkaan voi olla mainitsematta tässä yhteydessä lisää haaveilemastani lumihiutalestanssista/leikkurista, jota katselen aina kun vaan bongaan jossain kuvassa. Vielä ei ole tullut vastaan paikkaa, josta sen itselle voisin hankkia. En edes tiedä onko se stanssi vai leikkuri. Kuviakin löytyy niukanlaisesti, kaikki jonkun blogisivustolla. Se on yksi hiutale, aika iso. Sakaran päät pyöreitä, saattaisi olla Martha Stewartin. Ilmoita, jos luulet tietäväsi mistä puhun ja varsinkin, jos tiedät mistä sellaisen voisin itselleni hankkia.

Mutta asiaan...

Ai niin, kävin viikonloppuna käsityömessuilla, pitääpä kertoa vähän niistäkin jutuista toisella kertaa.

Kiva jos piipahdit tänne! Satu

Vaivoin kasattu joulu-Tilda

Morjens!

Kun yrittää joka päivä, oikein aktiivisesti, painostaa itseään tekemään joulukortteja, voi yksi valmistuakin! Kuva on väritetty jo varmaan kuukausi sitten, mutta nyt vasta sain kortin koottua.
Minulla oli mielessä, että tähän on saatava pitkästä aikaa ommellut reunat. Siskolta peritty ompelukone on kääntynyt minua vastaan, eikä sillä saa siistiä tikkiä. (Siskoruppana mokoma kyllä väittää että käyttäjässä olisi muka vika!) Sain kuin sainkin änttihin(niinkun meillä täällä tavataan sanoa, kun saa jotain aikaan) ottaa töissä koneen esille.

Kuva on taattua Mankun laatua. Itse asiassa, tämä enkelineito(?) kuuluu siihen joukkoon Magnolioista, joka on mielestäni ruma! Hiukset on liian pitkät, kukkakori ja kynttilä tekevät kuvasta sekavan. Haalin kuitenkin tämänkin,kun olen etsinyt mahdollisimman montaa erilaista enkeliä. Kun enkelit maskaa yhteen samaan kuvaan, ovat ne ryhmänä upeita! Tällainen projekti on työn alla... Leimasimen nimi on Peaceful Tilda.

 

Satu