Olen lupaillut, että nämä jouluiset päivitykset päättyvät ja tänään (vihdoin!) näytän viimeiset jouluiset viime joululta! Oikeastaanhan kohta vois aloittaa jo ens vuoden joulukortit. Mutta jos nyt ennen sitä vähän jotain muutakin...

Mutta asiaan. Tässä jo hyvissä ajoin ennen joulua, Paperinauhan askarteluillassa, Leimailija Inalta lainattuja Lawn fawnin pupujusseja. Lawn fawnit aika uus juttu mulle.Ihailen kovasti niillä tehtyjä kortteja, mutta itse en tahdo osata käyttää. Tätäkin muistan käännelleeni lähes koko illan. Vahingossa löysin kivan paperin, jolla taivas aukeni! Kotona keksin lisätö kulmaan kilikellon, ja sitten olin tyytyväinen.

Samalla idealla on toteutettu kummipoikamme 3-vuotissyntymäpäiväkortti. Erona edelliseen, siinä käytettiin Purple Onionin pingviiniä leimasimena.

 

Siinä ne! Kuten luvattu, ens kerralla jotain ihan muuta! Aivan mahtavaa, kun kävit! Kyllä meni tammikuukin sutjakkaan, enää muutama päivä. Mihin katos?! Neljän päivän päästä jo helmikuu. 

Satu

Pennyä joulua

Jouluasioilla mennään vielä joku tovi. En malta paljastella niitä ennen joulua, ettei vaan kukaan näe korttiaan tämän kautta, joten jouluähkyisten sopii nyt sulkea sivu!

Tänään ajattelin vilauttaa Penny Blackeillä tehdyt joulukortit, joiden leimasimet ovat Tirpuusen varastoista lainattuja. Kiva välillä väritellä hiiriä, siilejä ja kissoja.

 

Tällä kertaa eläimet seikkailivat lumella. Ihan kivaa edes korteissa toivotella valkeaa joulua, jota ei saatu tänäkään vuonna täällä päin Suomea viettää. Etelä-Suomeenkin tuli jo pieni lumikerros, mutta meillä vielä musta maa. Aika tylsää....

Stampin' Up!in puulla ja Penny Blackin leimasimilla toteutetut kortit. Näitä tein muutaman sarjatuotantona. Työpiireistä tutuksi tullut ihana Krista lähestyi askartelutoiveillaan ja extempore yllätettiin kummatkin toisemme saman pöydän luota askartelemasta. Tuona iltana sain aikaiseksi lähinnä levitettyä tavarat keittiön puolelle, mutta sitä tärkeämpää oli höpöttely ja hyvä mieli. Konkreettisina tuotteina jäi myös pari aloitettua korttia, jotka oli sitten pakko jatkaa loppuun.
          Toinen puu on harmaarunkoinen ja toinen ruskea. Mementon musteilla leimattu puu ja hanget. Muuta ei tarvi enää kokeillakaan, yks Distress Inkeillä mustetettu tais lentää olan yli ;)

Sellaasta!

Satu

Aaahhahhhaaa

Iltaa!

Joulunpyhät on vietetty ja välipäiviä tässä vietellään. Päivistä ollaan ihan sekaisin, kun kaverikin sai kerrankin lomaviikon, eikä päivistä tai kellosta tarvitse huolehtia. "Päivä"unia otetaan monta kertaa päivässä ja kotikollareissa haahuillaan konvehtirasioiden ja soffan väliä.

Korttiasiat on ollut kyllä kovan takana, omatkin joulukortit sain kun sainkin tehtyä. Toki siten, että ne käytiin itse pudottamassa postilaatikoihin, postin aikataulut olivat tälle maakarille vähän turhan optimistisia... ;) Nyt tänään - kuin ihmeen kaupalla innostuin tekemään kortin. Aloittaa piti leimattomalla kuvalla, että saisi nopeasti nähdä kätensä jälkeä, mutta oikeastaan siitä innostuinkin, kun malli oli simppeli. Siitä lisää myöhemmin, nyt alkaa armoton joulukorttinäyttely. Ajattelin aloittaa näillä huumorijoulukorteilla...

 

                   

Idea ei näihin kortteihin suinkaan ole oma. Paperinauhassa oli hyvin samalla kaavalla tehty kortti ja mun mielestä oli hurjan hauskaa tehdä vähän vitsikkäitäkin joulukortteja. Eihän kaikkien korttien tarvitse ollakaan enkeleitä ja tonttuja. Tämmösiä ei toki sovi kaikille lähettää, mutta onneksi saajiakin on monenlaisia. 

 

Askarteluillassa ideoitiin hauskoja huumorikortteja ja sen seurauksena ostin tämän Artin naisen. Kotona jo vähän kaduttikin, kun katsoin leimakuvaa. Ei taida olla monia, joille uskaltaa tällaisen kuvan laittaa. Parhaalla ystävälläni on kyllä niin pettämätön huumori mun huonojen vitsien suhteen, että hänelle uskalsin kortin laittaa. Lisäksi kun ystävä on hoikkaa sorttia, ei tule epäilystä, että kortin kuvalla vihjattaisiin saajaan - tässä tapauksessa enemmänkin antajaan.

Tämmösiä hassutuksia tällä kertaa, ens kerralla jotain muuta! 

Kuullaan! 

Satu

Sinivalkoista joulua ja itsenäisyyspäivää

Onnea Suomi!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sinivalkoisen päivän kunniaksi pari sinivalkoista joulukorttia näytille.Tyylikäs tyyli tällä kertaa, sopinee päivän tunnelmaan.

 

Satu 

Kävin lisäämässä nämä kortit vielä P*skarteluhaasteeseen, jossa aiheena oli: LUNTA! No sitä näissä on. Vaikka tuntuu, että jokaisessa joulukortissa sitä on jossain muodossa - edes hiutaleina.

Tule joulu kultainen!

Ällöttääkö jo otsikon kohdas? Kyllä se sieltä tulla tömpsöttelee, joulu kultainen, punainen tai mikä ikään. Yhden joulukortin sain väännettyä tässä erään paskiksen innostamana. Siinä oli niin kiva luonnos, että käytinhän mä sitä jo muuhunkin ja jos suinkin muistan, niin käytän jatkossakin.
Mukaan en haasteeseen ehtinyt, mutta tuskanhietön joulukortin tekeminen itsessään on jo voitto!

 

Oonko koskaan kertonut, että tämä on mun ihkaensimmäinen kaupasta ostamani leimasin! Tai siis niin, ei oikeastaan ensimmäinen leimasin, mutta jos ei lasketa sellaisia lapsuusaskarteluja vaan ihan tätä tällaista nykyisellään olevaa harrastusta(väritellään leimakuvia ja tilit menee askartelukauppoihin meiningillä). Mulla oli Promarkereista ihan muutama tätä varten ostettu väri(suunnillen punanen, vihreä, ruskea ja iho) ja sillä roiskittiin menemään. 

Liitän tähän muutaman niitä ensimmäisiä joulukortteja(sukulaisreppanat)

Voi kattokaa nyt! Nuo tusseilla tehdyt poskien punoitukset! Mutta niiden kohdalla oon näköjään ollut nopea oppimaan ja sitten on jo siirrytty chalkseihin. Kiva huomata, että tästä on menty eteenpäin!

Tästähän sainkin idean! Vois kaivaa vanhan joulukortin kuvan ja tehdä sen nyt uudelleen suht samanlaisena tai hieman muunneltuna! Haa!

Kattellaan!
Satu

Viimeinen joulukortti vuosimallia 2014

Totta se on! Siis se, että tänään teen viimeisen kirjoituksen viime jouluisista joulukorteista. Ymppään tähän ne kolme viimeistä, joista ei ole ennen hiiskuttu. Tai en mä yhdestä oo ihan varma. Tunnisteiden perusteella näitä ei ole vielä nähty.

Tilda pakettinsa kanssa - Secret Tilda. Väritetty kraftille Prismacoloreille. Jos ette oo itse vielä tehneet samaa havaintoa, saatte sen nyt tässä. Mulla on huono(?) tapa tehdä näistä kraftille väritetyistä korteista yksinkertaisia. Jotenkin se väritys on sellainen, etten osaa kauheasti muuta laittaa. Siinä vois olla yks yritys tälle vuodelle! Kraftille Prismacoloreilla väritetty kuva, jossa on enemmän koristeita. Haaste heitetty!

Tällaisia "laatikkokortteja", kuten ne omiin kansioihini nimesin, tein tänä vuonna viitisentoista. Saattoi olla ensimmäinen kerta, kun tein niin monta samanlaista. Työkaveri innostui tällaiseen malliin ja halusi ilahduttaa sukulaisiaan tällaisilla.


Sitten vielä kortti, jonka kanssa itse hykertelin. Ajatus ei ole edes mitenkään "erikoinen", mutta kun keksii jonkun mielestään hyvän "idean", niin sitä on lapsen lailla tärinässä. Mieskaverin isovanhemmat omistavat puuyrityksen, niin mikäs hauskempi kortti heille kun Tilda kuusimettällä, paperikin kuusta ja vielä värssynkin löysin, jossa oli puhe kuusen kaadosta ja hausta. Hih!

 

Nyt on lupa tulla julkaisemaan muutakin, kun on jouluiset pois alta. Hiljalleen kuplii pinnan alla pieni inspiraatio. Ja sitä paitsi, inspiraatiota tai ei, päätin haastaa itseni tekemään vähintään kortin joka viikko! Facebookin sivustolla joku haastoi itseään tekemään kortin joka päivä tänä vuonna. Kunnioitettava haaste, mutta totesin, että mulla ei tule onnistumaan. Muokkasin haastetta hieman kevyempään muotoon. Onhan tuossakin jo kylliksi! Viime ja tämän viikon kortit tekemättä, joten nyt pitää kiriä. Mulla tähän korttimaailmaan kuuluu vähän haastaa itseään, joten kivoja haasteita odotellessa... 

Kuullaan! Satu

Viimmevuotisia joulukortteja

Jösses! Johan vierähti joulut ja päivät toisen vuoden puolelle. Niin vain jäi joulutkin toivottamatta blogin puolella. Mulla oli kyllä korttien puolesta noloo joulu, kun jäi sellaisia kortteja tekemättä, mitä lupasin ja halusin tehdä. Sitä kun pakkaa olemaan sellaista luonnetta, joka uskoo liikaa itseensä ja täten lupailee liikoja... Siispä en lupaile korttirintamallakaan nyt mitään, yritän vaan pikkuusen enemmän.

Kaikille oikein mukavaa tätä vuotta!

Sellaista kyllä lupaan, ettei näitä joulukortteja riitä ens viikkoa kauempaa, mutta laitan kyllä vielä, kun haluan niistä tänne merkinnän.

Magnoliaa kaksi ensimmäistä. Magnolian kiipeilijätonttu Pixie Tilda kraftille Prismacoloreilla, taisi olla joulun vihoviimeinen kortti. Valmistui 23.12. illalla myöhään ja lähti vielä jouluja toivottelemaan. Toinen, niin ikään Magnolioita käytetty. Sain tähän idean jo joulukuun alussa, kun Koukussa kortteihin sivuston joulumaratoonilla tehtiin kortteja joululaulut inspiraationa. Nisse-polkan sanoista keksin nämä tanssivat lapset, taustalle maskasin kuusen, hmm.. taitaa olla Penny Blackin. Ennen tapasin maskata Magnolian harvemman kuusen tähän taustalle, mutta tajusin(halleluja!) että kumpaakin on turha pitää, joten Mankku lähti myyntiin(nii-in, usko pois!) sillä Pennyn kuuselle on enemmän käyttöä. Ja onhan tuossa Magnoliaa tuo ympyrätekstikin. Viirin teksti on vähän hassu, mutta en halunnut tähän englantia, niin oli jotain keksittävä...

  

 

                                
Kolmas kortti on Kraftin Kimmien maailmaa. Vähän hassu parivaljakko Eva ja Henry joulukortissa, mutta tilaaja toivoi näitä korttiin, niin minähän tein työtä käskettyä. Kyllähän nämä hymyn huulille saavat....

 

Vähän pistää vihaksi, kun tämä meidän läppäri, jolla yleensä laitan kuvat ja teen blogijutut, on alannut tulla reppana vanhaksi ja takkuaa. Käynnistäminen kestää ja nettikin pitää liittää johdolla. Muuten käytetään tablettia,mutta siihen en saa(lue:osaa) laittaa ulkopuolelta kuvia. Toivon niin, ettei tämmösiä pitkiä taukoja tulisi tähän kirjoitukseen. Niin että jos on hiljaista, niin en jaksa takuta koneruppanan kanssa. Kommentteja toki saan Padiltakin luettua, että niitä voi yhtä "ahkerasti" laittaa kuten ennenkin. 

Mut kuullaan hei! 

Satu

Kransseja

Täällä taas!

Jos haluaa suunnilleen joulun aikana esitellä tekemänsä joulukortit, on päivitystahdin oltava näin tiheä.

Onneksi on olemassa monenlaisia makuja ja tuttavia, joiden miellän tykkäävän tyylikkäämmästä, yksinkertaisemmasta tyylistä. Nämä kranssikortit on niin vietävän kivoja siitä, että tyylikästä jälkeä saa aikaan nopeammin. Suunnilleen ainoat kortit, jotka ehtivät postiin tänä vuonna, olivat näitä. Ei ehdi edes kyllästyä, kun vaihtaa välillä embossausjauheen väriä.

 

Monesti mietin, pitäisikö lisätä kranssiin pieniä punaisia marjoja. Viimeiseen versioon tein sen, ja ei aivan mennytkään putkeen. Mutta nytpä tiedän! Nou nou.

Satu

Joulu sarastaa

Iltaa!

Nuan vaan meni melkeen joulukuu! Viimeksi oon kirjoitellu ensimmäisenä adventtina ja nyt on jo neljäs, jo joulu sarastaa! En oikeen käsitä, mihin meni jo melkein koko kuu. Elämää ihmetellessä ja joulua täristessä.

Mä olen niitä ihmisiä, joille ei muka tuu joulu ellei saa vähän täristä. Mä hullu haalin paljon kaikenlaista ja sitten mä tuskailen niiden kanssa. Olen töissäkin sellainen, että tauoille(ja vähän ylitöiksikin!) keksin uusia projekteja(usein askartelu), sitten vanhat jää aina odottamaan, kun uudemmilla on kiire. Nyt joulukuulle mä  pöljä! keksin tehdä "aika" kovatöisen joulukalenterin. Työkaveri oli vähän stressaantunut, niin mä ajattelin ilahduttaa häntä tekemällä joulukalenterin hänen luokkaansa. (Olen siis koululla avustajan puuhissa. En oo varma, onko aiemmin tullut puheeksi.)

Olenkin ominut täysin itselleni sopivan lauseen "Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa." Lause oli ihanan työkaverini antamassa kortissa. Kyllä mua sitten huvitti yks aamu, kun Kaisa mulle antoi pari korttia, joista toinen oli tämä. Ja vieläpä mun lempivärisenä - pinkkinä. Tuntuu hyvältä, kun tietää että joku on ajatellut juuri sua. Ja tämä kun meni vielä niin nappiin! Niinhän tässä nyt kävi taas, että kun liian myöhään aloittaa, niin jäihän tämä aiemmin mainittu kalenteriprojektikin vaiheeseen. Olis kiva ollut näyttää kalenteri kokonaisuudessaan, mutta kuvasin nyt vaan yhden sukan. Jos kehtaan, näytän tammikuulla koko kalenterin.

Kovaa oli yrittäminen kotonakin. Kortteja pyydeltiin mukavasti tehtäväksi ja olinkin muka hyvissä ajoin aloittelemassa joulukorttisesonkia, mutta alussa olisi pitänyt hyödyntää innostusta enemmänkin. Nyt loppua kohden alkoi pahasti hyytyä. Oli vähän ristiriitaista... Tein kyllä kortteja, kun tiesin että täytyy, mutta kun ei enää niin kovaa huvittanut, niin en saanut itseäni pakotettua. Jossain välissä tein vain yhtenä iltana viikossa ja viimeisinä aikoina vain tunnin, pari illasta. Sehän oli liian hidas tahti, mutta en halunnut pakottaa itseäni. Monet hienot joululeimat jäi korkattua. Kaikki pyydetyt sain kun sainkin tehtyä, mutta omien kanssa kävi köpelösti. Kyllä hävettää ja ottaa luonnon päälle. Kun on tällainen harrastus, eikä saa omien sukulaisten/tuttujen kortteja tehtyä. Monena vuonna olen tehnyt vielä lähetysajan jälkeenkin, ja ollaan sitten vienyt postilaatikoihin itse. Nyt en taida saada niitäkään rutistettua. Blogia lukevat tuttavat, sorry!

Julkaisemattomia joulukortteja on joitakin vielä, tässä pari erilaista kerrallaan. Pienet lintuset on lainakamaa(josta just muistin etten oo palauttanu,kääk!). Toinen on Magnolian roiskesydän, taitaa olla ensikäytössä, vaikka kauan laatikossa ollutkin.

Kuva hämää, alempi kortti oli ihan pieni. Kymmenen sentin luokkaa kumpaankin suuntaan.

Projekteja on vielä "muutama" kesken ennenkö tämä touhaajaa voi rauhoittua jouluun. Mutta varoitan, että nyt kun oikeat työt on hetkeksi pois tieltä, niin on paremmin aikaa keskittyä näihin hommiin. Sormet vähän jo syyhyää muita kun joulukortteja. Ystävänpäivähän on seuraava "sesonki". Ja joka jouluhan sitä miettii, että pitäiskö kuitenkin tehdä tässä joulunpyhinä muutama joulukortti jo seuraavaksi vuodeksi, jos ens vuonna vaikka ei tuliskaan niin kiire?! Joka ikinen vuosi nämä samat tuumingit. Ketähän mä yritän huijata? ;)

Hyviä puuhastelupäiviä!

Satu

Nyt sytytimme kynttilän

Terve!

Eilen syttyi ensimmäisen adventin kunniaksi ykköskynttilä. Laitoin vaan viimevuotiset adventtikynttilät uudestaan palamaan kun niissä oli vielä varaa polttaa, olikohan se vähän sopimatonta... Olisi varmaan pitänyt ottaa uudet. Olisko Timpan( Tim Holtz) numeroita nuo kynttilän numerot. Muistaakseni nuo on sellaisesta setistä, jossa on erikokoisia metallinumeroita. Minä en kortteihin noin isoja tarvitse, niin keksin hyödyntää ne noin. Eilen suorastaan säikähdin, miten lähellä se joulu onkaan. Ei sillä, joulu otetaan mielellään vastaan. Ihana, iloinen juhla vuodesta. Kovasti sitä aina odotan, mutta usein myös tulee kiire ja iskee jonkinmoinen stressi. Minulle kun joulun odotukseen kuuluu se touhuaminen ja tekeminen. Pitää saada aina väsätä jotain.

 

On siellä se ykkönenkin. On vaan niin pieneksi mennyt ettei paljoa näy tuolta takaa.

Oli mulla korttiasiaakin. Hitaasti mutta varmasti... Pari korttiakin on tainnut valmistua viime käynnin jälkeen. Vähän illas, yks viikos - taitaa olla mun motto tämänhetkisessä tekemisessä. Tahti vaan sais olla vieläkin tiuhempi.  Tajusin että kahden viikon päästä pitää olla kortit viimeistään lähetyksessä.

Tätä kiipijää te ette ainakaan oo nähneet. Katon ostin jo viime vuonna, mutta tänä vuonna tajusin ostaa tuon kaahijan. Nuohan nyt selvästi kuuluu yhteen, en tiedä mitä mä aiemmin olin ajatellut - leimailla pelkkää kattoa?! Kolmanneksi kaveriksi hommasin tähän semmosen katolla istuskelijan. Meinaa vaan tulla ahdasta, kun ne kaikki maskaa samaan kuvaan. Pixie Tilda on tämä kaiffari nimeltään.

Hyvää joulun odotusta ja tsempit loppuihin joulukorttirutistuksiin!

Joulutähtiä

Päivitystä pukkaa. Nyt kun pääsin vihdoin tähän isommalle koneelle, laitetaan vähän näitä julkaisemattomia kuvia korteista. Paljon tulee nykyään selattua nettiä vaan Ipadillä, joten päivityksiä pitää oikein vartavasten tulla tähän tekemään.

Mutta asiaan. Viime viikonloppuna paras ystäväni houkutteli luokseen joulukorttihikipajaan, kuten hän itse asian ilmaisi. ;) Minun saldoni oli viisi vajaata korttia. Keskityin enemään syömiseen ja päläpättämiseen. Ystäväni sai samassa ajassa 15 täysin lähettämisvalmista, kaunista korttia. Ei se mitään, yritin itseäni lohdutella, että hyvä tuokin. Tuskin olisi yksin kotona tullut tehtyä edes viittä vajaata. Sain koottua nyt aloitettuja kortteja yhteen ja lisäksi pari kokonaan uutta.

Kokosin tähän nyt kaikki samaa aihetta, joulutähtiä.

Iso Stampendousin joulutähti oli ensimmäistä kertaa käytössä. Tykkään leiman valtavasta koosta. Se on niin näyttävä, ettei paljon muuta saa laittaa. Kolmas on sitten tätä, tätä.. jotain tekniikkaa? Kolmelle paperille leimataan yhtäaikaa ja väliin kehyskartonki. Tästä tuli vähän sekava, mutta en silti malttanut roskikselle antaa. Viimeinen joulutähtileima niin ikään ensikäytössä, vaikka ainakin vuoden pyörinyt laatikossa. Yllätyin positiivisesti, miten kiva. Monessa blogissa olen nähnyt tekstileikkeen liukuvärjättynä, piti munkin heti kokeilla.

S

Lumi peittää kaiken alleen

Iltaa!

Eikö ookkin postiivinen otsikko?! Laitoin tähän otsikoksi saman, mikä kortin nimi on kansiossa. Huvittaa oikeen nuo omat korttien nimeämiset kansioihin ja tännekin. Eipä siinä kummemmin mietitä hyvää nimeä, läiskäistään vaan menemään semmonen, josta itte heti tietää mistä kortista on kyse. Ja kieltämättä, tästäkin nimeämisestä tunnistan heti mistä on kyse. Mutta otsikko henkii viestiä, että lunta sataa ja kaikkia sapettaa. Tai tarkemmin ajateltuna, otsikon saisi kyllä yhdistettyä Muumilaakson talven tuloonkin. Kuulen jo päässäni kertojan äänen, joka kertoo kuinka lumi peittää kaiken alleen ja Muumit kömpivät talviunille.

Koukussa kortteihin-sivuston joulumaratoonille tämäkin kortti tehty. Lähes jokaiseen kymmeneen haasteeseen mulla on idea tai jopa jo aloitettu kortti,mutta vasta kolme valmistunutta korttia. Huomenna on viimeinen päivä osallistua. Onneksi osallistumisaikaa näytti olevan puoleenyöhön, voi vaikka tämä iltavirkku vielä iltasella terästäytyä. Tässä kuitenkin yksi kuva, jossa lumi peittää kaiken alleen.

 

Kokeilin taas tätä samaa tyyliä kun vähän aiemmin. Valkoisella embossattu kuva tekee tästä niin herkän. On semmonen olo, että on pakko pysähtyä ja rauhoittua tarkastelemaan kuvaa. 

Laulun sanojen inspiroitumisen lisäksi piti käyttää teippiä, nauhaa tai pitsiä.

”Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa."

Satu

Iloa ja valoa

Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan, pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan... tällaista  kuuluu tällä kertaa joulumaratoonin viidennestä haasteesta, jossa innostutaan näistä "no onkos tullut kesä"-viisun sanoista. Kortin voi tehdä säkeiden tunnelmasta, konkreettisesti tekstistä tai siitä voi poimia jonkun jutun korttinsa aiheeksi. Tällä kertaa kortista tuli lisäksi löytyä ruutua tai raitaa. Minä en muistanut tuota kohtaa ohjeesta, mutta onneksi sitä sielä vahingossa oli!

Minä otin konkreettisesti nuo kynttilät, kun istutin Magnolian Tildan kynttilän kanssa "ommeltujen" sydänten keskelle. Reunaan klipsuttelin Magnoliamestari-Camillan sivulta bongatut kynttilät. Mestarin kynttilät olivat varmasti stansseilla tehdyt, mutta kävi se Fiskarsseillakin ihan hyvin.

Kiva löytö tuo ristipistosydänleima(yhdyssanahirviö!). Sopii hyvin käytettäväksi tämän Crossstitch heart Tildan kanssa. Aluksi harmittelin sydämen leimaamista tuohon. Tuntui että se teki kortista sekavan, mutta nyt alkaa jo silmä tottua. Ja vieläpä joskus aiemmin ostettu paperikin natsas teemaan. Ainakin kortintekijät tietävät, miten harmittaa se, kun on ollut tyytyväinen korttiin ja sitten menee lisäämään jotain peruuttamatonta ja tunnelma muuttuu täysin.

Satu

Jingle bells, jingle bells...

Moro! (sano poro)

Nyt on taas saatu aikaan jotain, jota saa tulla tänne jakamaan teidän kanssa. Muutama ilta vierähti taas, kun en halunnut pimeässä valon kanssa takuta kuvata. Eilen otin sitten ihan asiakseni tämän suklaakortin kuvaamisen.

Koukussa kortteihin sivustolla pyörii Joulumaratooni. Nimensä mukaisesti haasteryhmä, jossa tehdään joulukortteja ihan maratoonitahdilla. Tänä vuonna aiheet maratoonille otetaan joululaulujen säkeistä. Yritän olla mahdollisimman monessa mukana, koska näin tulee kuin huomaamatta tehtyä joulukortteja eikä itse tarvitse aihetta miettiä. Nyt pitäis vaan kiristää juoksuvauhtia, ettei putoa maratoonin matkasta. Vasta kaksi korttia, seitsemästä, on valmiina. Kymmenen kertaa maratoonissa vaihtuu aihe ja niistä nyt siis seitsemän on julkistettu. Ihan mahtavaa tässä haasteessa on se, ettei aiemmat aiheet sulkeudu aiemmin, vaan kaikkiin ehtii osallistua haasteen loppuun asti.

Pätkä Kulkusista oli inspiroimassa ensimmäistä aihetta, johon minäkin sain ensimmäisen korttini.

"Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.

Talven valkohiutaleet kilvan leijailee"

 

Pakko oli muuten soittaa pari kertaa Jingle bells Juutuubista, jotta pääsi vähän tunnelmaan. Kaveri huokaili vieressä "ei vielä..."  Kyllä ne vuoden tauon jälkeen kuulostaa mukavilta. Kysyppä parin kuukauden päästä! ;)

Ihan huippuihana tämä Magnolian poro Jingle bell Rudolf. Poroahan on siis vain yksi, mutta tähän olen maskannut kaverukset. Olin jo viime vuonna haaveillut maskaavani nämä ja tietenkin teemaan sopii nuo kulkuset, tiu'ut, kilikellot. Tämä aihe tuli siis, kuin tilauksesta.

Omistan myös samaan aikaan lanseeratun reen. Olen haaveillut siitä, että maskaisi kuvaan lauman näitä Rudolfeja ja reen. Saa nähdä miksikä jouluksi onnistun...

 

 

Hitsi vieköön tuo lumihiutalestanssi. Harmittaa. En mä mennyt katsomaan, mitä innostuksissani tilasin ja sehän on tämmönen reunaan sopiva. Mä kun luulin, että se on semmonen joka leikkaa irti rivillisen lumihiutaleita. Vaatii nyt hitusen opettelua tämä, että hoksaa, mihin kaikkialle tällä on kätevintä tehdä.

Kortti on nyt lastattu Joulupukki-patukoilla. Samaa perhettä kuin Enkeli-patukat, jotka lienevät tutumpia. Tähän on pakattu 6 joulupukkia.

Olenkin pohtinut suklaakorteilla osallistumista haasteisiin. Toki ei sitä ole kukaan vielä estänytkään, ovathan nämäkin (suklaa)KORTTEJA tai (tuikku)KORTTEJA, kuten joku kannustava lukija kommentoikin aikaisemmin.

Satu

Suut makiaks!

Suut makiaks, sanoi Pallivahan muorikin.
Viime vuonna hurahdin suklaa- ja tuikkukortteihin ja sama linja näyttäis jatkuvan. Viime vuonna ensimmäisiin suklaakortteihin sain tuhrattua niin tuhottomasti aikaa. En edes käsitä, miten niihin meni niin kauan. Tein pohjan päälle kartonkipalat, joiden päälle vielä paperit. Sekä paperit että kartongit mustetin reunoista ja koska mitatkaan eivät tulleet takaraivosta, mittailuun sai kulumaan mahdottomasti aikaa. Nyt tuntuis käyvän vähän iisimmin. Nopeuttaa kummasti tekemistä, kun olen jättänyt turhat kartongit alta pois ja kaikkia kortteja en mustetakaan, ainoastaan ne joiden tyyliin se on välttämätöntä tai ihan vaan jos sillä hetkellä tuntuu huvittavan.

 

 Toisessa kortissa komeilee Kraftin Kimmien Eva, joka on lumenluontihommissa. Toinen kortti on tehty käyttäen kuviopapereita.    

 

Olen aina käyttänyt kiinnitykseen satiininauhaa, mutta kunhan saan hankittua ohutta magneettilevyä, aion kokeilla sellaista sulkumekanismia.

Jos tätä blogia luette, tuutte varmasti vielä kuulemaan tämän joulun "pakettikorteista". Niiksi näitä voisi mun mielestä kutsua, kun mukana on pieni lahja. Suklaa tai tuikut on helppo,mutta voihan sinne muutakin keksiä. Karkkejakin on niin monenlaisia. Näissä on käytetty noita pieniä suklaalevyjä, mutta juuri työn alla on kortti, johon mahtuu 6 enkeli-, tonttu- tai joulupukkipatukkaa. Oli tarkoitus se tehdä tässä illalla loppuun, mutta kun heräsin päikkäreiltä(voiko niitä enää siksi kutsua tähän aikaan illasta?! ;) ) kymmentä vaille kahdeksan, niin meni vähän pasmat sekaisin.

Mulle nämäkin ovat kortteja ja olenkin ajatellut osallistuvani haasteisiin, jos vaan saa muuten aiheen sovitettua näihin. En kuitenkaan tiedä, miten haasteissa suhtaudutaan näihin, ovatko nämä sitten kortteja??

Tuo aiheen ja kuvan sovittaminen on kyllä vähän haasteellista näihin pitkulaisen mallisiin kortteihin. Moni leimakuva ei ole pitkulainen, joten kuva on hankala saada sovitettua tai sitten ei saa paljon mitään muuta mahdutettua.

Suklaakortti-inspiraatioita tarjoaa Satska

Bling,blingiä jouluun

Heippis!

Nyt taas vähän jotain toisenlaista näytille. Joulukorteissa on se hauskaa, kun saa kokeilla erilaisia tyylejä. Mä en ole sitä ryhmää, joka tekisi 20 samanlaista joulukorttia, vaan mitä erilaisempia, sitä parempi.

Jostain bongasin tämmösen mallin ja ajattelin hyödyntää mun yksinäiset tarratimantit. Usein arkin loppuun jää muutama ja välillä niitä putoilee laatikon pohjalle. Hitonmoinen näpräileminen oli, jotta sai kaikki paikoilleen. Kuvakaan ei anna yhtään armoa liiman kanssa sottaavalle askartelijalle, onneksi livenä ei kaikki noin hyvin paljastu. ;P

Vaikka mä vähän harakka olenkin, niin ehkä tämä oli mullekin liikaa. Mutta tulipa kokeiltua tätäkin.

S

Bingo!

Myöhäisiltaa!

Selailin tässä illalla haasteita, joihin voisin osallistua hyvän inspiraation toivossa. Olen nyt tämän blogin myötä innostunut näistä haasteista. Moniin haasteisiin ei pystynyt osallistumaan ennen, ilman blogia. Koukussa kortteihin sivustolla, samannimisessä haasteessa oli bingo, jossa piti valita vaakaan, pystyyn tai vinottain kolme asiaa, joita käyttää kortissaan.

Valitsin bingoruudukosta sanat kylmää, kimalle ja kukkia. Eipä tuottanut kovasti tuskaa ja ikävä kyllä pystyinkin tekemään TAAS kortin samalla kaavalla kuin öbaut 50 viimeistä! Olin jo aiemmin suunnitellut leimaavani Magnolian lumista kirkkomaisemaa(Old Swedish church) valkoisella embossausjauheella.Näin joskus jossain niin tehtävän, ja oli kiva. Kuvan lisäksi kylmää saatiin sinisellä värityksellä, kimalletta reunoihin suoraan purkista ja muutama joulukukka reunoille uudehkolla stanssilla.(joka muuten oli kateissa, ja olin jo hädissäni myöhästyykö kortti sen takia!) That's it! Ai niin, uus juttu oli myös velloumille leimattu teksti. Paljon tekee tuokin, kun leimaa tekstin tuollaiselle. Lisää kummasti herkkyyttä. Oikeaa velloumia en ole koskaan löytänyt / jaksanut / muistanut etsiä, eikä sitä taaskaan ollut kun olis tarvinnut. Ei hätää, taas pelasti se siskon antama pilvipaperi, jota käytin jo aiemmin rakettikortissa. Leikkasin vaan kohdan, jossa ei näy pilviä.

Kuva valehtelee vähän, sillä kuvan väritys on luonnossa aavistuksen voimakkaampi. Keinovalo ei ole paras mahdollinen.Valokuvaus on kyllä tämän harrastukseni kompastuskivi, suorastaan murheenkryyni! Ostin tässä taannoin paremman kamerankin, mutta ei kummoista eroa edelliseen tunnu olevan. Koin että pärjään vielä ilman järkkäriä, niissä kun mua ärsyttää se valtava koko, mutta kai siihen on vielä jossain vaiheessa satsattava. Menneenä kesänä olen luovinut asiaa niin, että olen kuvannut pihalla ja täten tulos on ollut myös jokseenkin parempi. Näin puolenyön tuntumassa on kuitenkin huono turvautua ulkokuvaukseen ja luonnonvaloon, joten piti viritellä keittiöön monenlaista valohässäkkää, mutta kuva on silti pettymys. Huomiseen ei kuitenkaan kuvausta voinut jättää, sillä haasteen sulkeutumiseen oli osallistumishetkellä puoli tuntia. Nyt näyttää olevan enää 3 minuuttia. Olen tunnetusti viime tingan ihminen, taidan onnistua pienen paineen alla.(yleensä se on kyllä suuri jo siinä vaiheessa!) Pitää kattoa jos huomenna saisi kuvattua taas ulkosalla, räntäsadepiskojen välissä. Sellaista tänne on luvattu. Hyvää yötä, aamua tai päivää kullekkin säädylle, koska nyt luetkaan.

Kiva kun tänne on alannut virrata väkeä jo pikkusen enemmän.

Satu

Rauhaa päällee maaan...

Moro!

Tänään esittelen teille Magnolian Angel Tilda with gloria-leimaa, jota käytin ensimmäistä kertaa. Alunperin kai himosin tätä leimaa enkelilauman jäseneksi, mutta oikeasti tämä kuuluu Nativity-sarjaan ja nyt kun menin nekin hankkimaan, voi tätä käyttää niidenkin kanssa. Huomaatteko, miten aina täytyy itselleen todistella että kaikille leimoille on kyllä käyttöä... ;--)

Väriksi valikoitui nyt sitten ruskean eri sävyt, koska Koukusssa kortteihin sivustolla pyörii Leimaillaan ja väritellään-haaste, jonka tämän kuukauden leima on Magnolia ja värinä tuli käyttää ruskeaa. Hitsi vie, kun on kivoja nuo haasteet, kun ne saa itsensä tsemppaamaan. Joskus ideat on niin lopussa, että on hyvä kun haasteista saa uutta inspistä tekemiseen. Tämän kertaiseen haasteeseen mulla olis aineksia vaikka millä mitalla, harmi kun vain yhdellä saa osallistua.

 

Voi veljet, ette tiedä miten kovaa ärsyttää tuo kimalleliiman käyttö!! En muistanutkaan, miten tummaa tuo ruskea on ja nyt sapettaa. Tunnelma ennen sen lisäämistä oli jotenkin herkempi. Enkelin taustalla oleva lumihiutalepaperikin tuli jotenkin paremmin esiin. Ei maha mittää, näitä sattuuu. Ens kerralla (ehkä?) onnistuu taas paremmin. 

Ei kai mulla muuta tällä erää, joten kuulemisiin!

Vaaleanpunaista jouluun

Iltaa!

Tulin näyttämään viikonlopun tekelettäni - vaaleanpunaista joulukorttia. Vaaleanpunainen kuuluu mun lempivärilistaani ja olen usein ihaillut vaaleanpunaisia joulukortteja. Moni ei ehkä ymmärrä niitten päälle, mutta vaikka pidän perinteisiä punaista, valkoista, tum.vihreää ja kultaa kauniina ja perinteisinä joulun väreinä, on piristävää kokeilla uusia väriyhdistelmiä.

Tämän kortin vaaleanpunaisesta on (ehkä? toivottavasti?) vaaleanpunavastaisenkin helppo tykätä, koska sävyt ovat lempeitä, ei mitään ärtsyn pinkkiä. Ruskea muste reunoissa rauhoittaa tunnelmaa entisestään. Leimasin on yksi niistä ulkomailta tilatuista, kantaa nimeä Tilda in the mountains. Minulla ei ennestään ollutkaan mitään hiihtoon/lasketteluun liittyvää leimasinta, vaikka olen niitä usein katsellut. Vielä olis muutama kiva. Tästä kuvasta kyllä välittyy, miten neiti on niin reipas ja hyväryhtinen - valmiina laskuun! 3, 2, 1 - GO!

Olen käyttänyt myös uusia, Magnolian lumihiutaleita. Ihan kivat, kaksi eri kokoa. En kuitenkaan voi olla mainitsematta tässä yhteydessä lisää haaveilemastani lumihiutalestanssista/leikkurista, jota katselen aina kun vaan bongaan jossain kuvassa. Vielä ei ole tullut vastaan paikkaa, josta sen itselle voisin hankkia. En edes tiedä onko se stanssi vai leikkuri. Kuviakin löytyy niukanlaisesti, kaikki jonkun blogisivustolla. Se on yksi hiutale, aika iso. Sakaran päät pyöreitä, saattaisi olla Martha Stewartin. Ilmoita, jos luulet tietäväsi mistä puhun ja varsinkin, jos tiedät mistä sellaisen voisin itselleni hankkia.

Mutta asiaan...

Ai niin, kävin viikonloppuna käsityömessuilla, pitääpä kertoa vähän niistäkin jutuista toisella kertaa.

Kiva jos piipahdit tänne! Satu

Vaivoin kasattu joulu-Tilda

Morjens!

Kun yrittää joka päivä, oikein aktiivisesti, painostaa itseään tekemään joulukortteja, voi yksi valmistuakin! Kuva on väritetty jo varmaan kuukausi sitten, mutta nyt vasta sain kortin koottua.
Minulla oli mielessä, että tähän on saatava pitkästä aikaa ommellut reunat. Siskolta peritty ompelukone on kääntynyt minua vastaan, eikä sillä saa siistiä tikkiä. (Siskoruppana mokoma kyllä väittää että käyttäjässä olisi muka vika!) Sain kuin sainkin änttihin(niinkun meillä täällä tavataan sanoa, kun saa jotain aikaan) ottaa töissä koneen esille.

Kuva on taattua Mankun laatua. Itse asiassa, tämä enkelineito(?) kuuluu siihen joukkoon Magnolioista, joka on mielestäni ruma! Hiukset on liian pitkät, kukkakori ja kynttilä tekevät kuvasta sekavan. Haalin kuitenkin tämänkin,kun olen etsinyt mahdollisimman montaa erilaista enkeliä. Kun enkelit maskaa yhteen samaan kuvaan, ovat ne ryhmänä upeita! Tällainen projekti on työn alla... Leimasimen nimi on Peaceful Tilda.

 

Satu